Logo
Uutta Elämää

Yhdistyksen historia

Mikkelin Toimintakeskus ry:n perustava kokous pidettiin 1.6.1989. Yhdistysrekisteriin Toimintakeskus merkittiin tammikuussa 1991. Tarkoituksena oli täydentää Mikkelin päihdehuollon palveluja ja edistää syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden työllistymistä.

Suurenna kuva

 

Toimintakeskuksen alku: päihdehuoltoselvitys

Sosiaalihallitus antoi vuonna 1986 kaikille Suomen kunnille suosituksen siitä, että kunnissa tehtäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä selvitys päihdehuollon tilasta ja kehitystarpeista. Mikkelin kaupunginhallitus asetti toimikunnan 1987 joka ryhtyi selvittämään ja kartoittamaan päihdehuollon tilaa Mikkelin kaupungissa ja sen lähialueilla. Eri alojen asiantuntijoiden ja toimikunnan yhteistyönä valmistui mietintö ”Päihdehuollon selvitys-88”.

Päiväkeskustoiminta

Kriminaalihuoltoyhdistyksen Mikkelin aluetoimiston toimistonjohtaja Kari Kangaspunnan ehdotuksesta aloitettiin päiväkeskuksen perustamisselvitys. Selvityksen sai tehtäväkseen Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan päihdetyöntekijä Tuomo Haikarainen yhdessä perustetun toimikunnan kanssa. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 1.6.1989, joka yksimielisesti päätti yhdistyksen nimeksi Mikkelin Toimintakeskus ry. Yhdistysrekisteriin merkintä tapahtui tammikuussa 1991. Vuonna 1989 yhdistyksen tavoitteiksi asetettiin kolme kohtaa

1. Järjestää päihdehuoltoon liittyvää päivätoimintaa

2. Järjestää asuntoja asunnottomille, työttömille ja muille syrjäytymisvaarassa oleville

3. Työllisyyden parantaminen.

Päiväkeskustoiminnan tavoitteiden toteutuminen

Tavoitteista ensimmäinen aloitti toimintansa ”Akkavuoren toimintakeskuksena” osoitteessa Olkkolankatu 19. Myöhemmin nimeksi vakiintui asiakkaiden puheissa ”Toimari”. Nimi vakiintui päivätoiminnan muuttaessa syksyllä 1998 osoitteeseen Nuijamiestenkatu 7. Päivätoiminta loppui kokonaan rahoituksen päättyessä 2011 lopussa. Ensimmäinen alkuperäisestä kolmesta tavoitteesta oli tullut tiensä päähän.

Tavoitteista toinen täyttyi vuoden 1994 alkupuolella kun Tupalantielle valmistui Aamurusko-niminen asumisyksikkö. Kiinteistö rakennettiin yhteistyössä Mikkelin Vuokratalot Oy:n kanssa. Toiminta oli hyvin vilkasta, kunnes Raha-automaattiyhdistys päätti lopettaa yksikön rahoituksen. Viimeiset asukkaat muuttivat talosta keväällä 2012, jonka jälkeen koko yksikkö vuokrattiin Huoltsikka Oy:lle. Vuoden 2014 alusta yksikkö on vuokrattu Mikkelin kaupungille edelleen vuokrattavaksi. Näin myös toinen alkuperäisestä kolmesta tavoitteesta oli saavuttanut päätepisteen.

Kolmas tavoite eli työllistäminen käynnistyi erilaisten ideoiden kartoituksella 1994 - 1995. Savonlinnan ja Kuopion mallien avustamana käynnistyi projekti Työllistämiskeskus, joka sittemmin laajeni Työllistämis- ja kierrätyskeskus -projektiksi, kun Satamakadulla sijainnut kierrätyskeskus liittyi mukaan hankkeeseen. Projektin vetäjäksi valittiin Arto Puumalainen. Nimikilpailun tuloksena syntyi nimi Ekotori joka aloitti toimintansa 1.9.1996 osoitteessa Jääkärinkatu 35.

Ekotori

Vuosituhannen vaihteessa Ekotori työllisti noin 100 henkilöä vuodessa. Noista ajoista saakka on työllistäminen ja kierrätystoiminta ollut Mikkelin Toimintakeskuksen päätoimialoja. Kierrätyskeskus Ekotori toimi alkuperäisessä paikassaan Jääkärinkadulla aina alkuvuoteen 2011 saakka. Siinä vaiheessa paikka oli jo kosteusvaurioiden tuhoama ja muutto uuteen osoitteeseen Lentokentänkadulle tapahtui viime hetkellä. Toiminta Lentokentänkadulla käynnistyi helmikuussa 2011 ja siinä vaiheessa valmentautujia oli töissä n. 50 henkilöä. Hallintoa ja työohjaajia oli 7 henkilöä toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella.

Yhteistyökumppanit

Vuonna 2013 käynnistyivät merkittävät yhteistyön ja vaikuttavuuden kehittämistoimet Mikkelin Toimintakeskuksen ja Mikkelin kaupungin välillä. Mukaan yhteistyöhön liittyivät Etelä-Savon Liikunta ry, Mikkelin Seudun Invalidit ry, Mikkelin Työttömät ry ja Karjala-tietokantasäätiö. 25.3.2014 allekirjoitettiin kehittämiskumppanuussopimus Mikkelin Toimintakeskuksen ja Mikkelin kaupungin välillä. Sopimuksen pääkohtana olivat Toimintakeskuksen rakentamat 298 samanaikaista työtoimintapaikkaa ja Mikkelin kaupungin 900 000 euron panostus työ- ja yksilövalmennukseen. 

Yhteistyö neljän yhteistyöyhdistyksen kanssa alkoi 2013 syksyllä Karjala-tietokantasäätiön tallentajien siirtyessä Toimintakeskuksen palkkalistoille. Vuoden 2014 alusta siirtyivät vaiheittain myös Etelä-Savon Liikunnan ja Mikkelin Työttömät ry:n valmentautujat Toimintakeskuksen kirjoille sekä viimeisenä 2014 kesällä Mikkelin Seudun Invalidien avustajat. Syksyllä 2014 oli Toimintakeskuksen kirjoilla parhaimmillaan 244 valmentautujaa.

Toimitilat

Pajatoimintojen merkittävä kasvu aiheutti toimitilojen uudelleentarkastelun. Ekotorin myymälä muutti helmikuussa 2014 osoitteeseen Yrittäjänkatu 30, josta vapautui 840 m2 tilaa. Samanaikaisesti käynnistyi Lentokentänkadulla muutossuunnittelu, jonka lopputuloksena muodostuivat kierrätyskeskus ja Raksatori. Lentokentänkadulle jäivät myös kodinkonepaja, tietotekniikkapaja, sähkömoottori- ja pienelektroniikkapaja, taitopaja, pientarvike- ja tekstiilihuolto sekä koko vastaanotto ja lajittelutoiminta.

Kesällä 2014 avattiin virallisesti entisen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen, eli Taitolan uudet työpajat yhdessä Mikkelin kaupungin työpajojen kanssa osoitteessa Raviradantie 18. Uusina pajoina tulivat mukaan puutyö-, metalli-, polkupyörä- ja ompelukonepajat. Kun hallinto vielä muutti 2015 alussa Olkkolankadulta osoitteeseen Savilahdenkatu 10, alkoi kaikki olla valmista kehittämiskumppanuussopimuksen täysimittaiseen toteuttamiseen. Tässä vaiheessa oli hallinnon ja ohjaavan henkilöstön määrä kasvanut 23 henkilöön.

Ekotori-nimestä päätettiin luopua v. 2015, jolloin otettiin myymälöistä käyttöön yhtenäinen nimi Uutta Elämää. Slogan Uutta Elämää otettiin käyttöön jo Yrittäjänkadun myymälässä v. 2014.